Digitaalinen portfoliotehtävä

1a) Tiedonkeruumenetelmät

Kuinka eri tavoin toimimalla voisit kerätä tietoa lapsista päiväkodissa?: Tietoa voin kerätä kyselemällä lapselta itseltään, lapsen vanhemmiltaan, työntekijöiltä, seuraamalla lapsen päiväkotitoimintaa/leikkejä ja katsoa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (jos siihen saa vain luvan).

Kerro myös millaista tietoa voisit näiden avulla lapsesta löytää: Lapsi voi kertoa omista mielenkiinnonkohdistaan. Lapsi voi myös kertoa mistä leikeistä hän pitää, ja missä hän on hyvä. Vanhemmilta saamme tietoa mitä emme välttämättä saa päiväkodissa. Lapsi saattaa käyttäytyä ja suhtautua asioihin eri tavalla kotona, kuin päiväkodissa. VASU:sta voin nähdä lapsen vahvuuksia, mitä lapsen on hyvä harjoitella, millaisia tavoitteita hänelle on asetettu, missä lapsi on hyvä, mitä hän jo osaa jne. Päiväkodin hoitajilta voin saada tietoa rohkeasti kyselemällä. Hoitajat tietävät paljon lapsen mielenkiinnonkohteita, lapsen vahvuuksia, myös lapsen rutiineista ja miten he käyttäytyvät erilaisissa tilanteissa. Voin hakea myös tietoa lapsesta katselemalla. Seuraamalla itse lasta, näen omin silmin kenen kanssa lapsi leikkii, mitkä tilanteet ovat hänelle haastavia, miten hän käyttäytyy, mistä pitää jne. Voin myös nähdä luovan taiteen parissa lapsen vahvuuksia ja saada tietoa (askartelun, piirtämisen ja maalaamisen parissa) missä hän on lahjakas.

b) Työprosessi

1.Kuvaile työprosessin neljä vaihetta: Ensimmäinen kohta on lapsen havainnointi. Seurataan ja havainnoidaan lasta, jolloin saamme tietää lapsen vahvuuksista ja tarpeista.

Toinen kohta on tavoitteiden tekeminen. Tässä kohdassa teemme lapselle tavoitteita havaintojen pohjalta tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan. Tavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa yhteistyössä. Mietitään kuinka voimme hyödyntää lapsen vahvuuksia, ja mietitään miksi tavoite tukee lapsen kehitystä ja kasvua. Hyvä tavoite on realistinen, eli joka on saavutettavissa. Tavoitteena voi olla taidollinen,tiedollinen- tai tunnetavoite. Esimerkki tilanne: Kyseessä on ujo alle kouluikäinen lapsi, joka ei uskalla mennä muiden lasten leikkeihin. Lapsi on lahjakas rakentamaan legoilla. Voimme pyytää joitain lapsia leikkimään hänen kanssaan, jolloin hän voi näyttää muille miten rakennetaan ja sitten kaikki voivat yhdessä rakentaa. Alussa tämä tapahtuu aikuisen seurassa ja lopulta aikuinen vetäytyy pois ja antaa lasten leikkiä keskenään yhdessä.

Kolmas kohta on tavoitteellinen toiminta. Eli toimimme tavoitteiden mukaisesti.

Neljäs kohta on arviointi. Arvioimme onko lapsi kehittynyt tavoitteiden mukaisesti, vai oliko tavoitteet liian korkeat lapselle. Jos tavoite on ollut liian korkea lapselle, eikä hän ole pystynyt kehittymään tavoitteen mukaisesti, tehdään uusi tavoite, joka voisi olla helpompi toteuttaa. Arviointien pohjalta saamme uusia tavoitteita.

2.Kuvaile sitten esimerkin kautta kuinka toteutat työprosessia: Ronja, 5v

a) Leikkitilanteissa Ronja hyödyntää mielellään mielikuvitustaan. Hän on aktiivinen ja osaa olla reilu leikeissä, eikä hän rohmua kaikkia leluja. Ronja on vain hieman ujo, ja hänellä on vain harva kaveri, jonka kanssa hän leikkii päivittäin. Aluksi havainnoidaan Ronjaa leikkitilanteessa ja etsitään ongelmakohtia. Tässä tilanteessa ongelmana on se ettei Ronjalla ole riittävästi ystäviä päiväkodissa. Nyt tavoitteena on saada Ronjalle uusia ystäviä hänen ryhmässään. Tavoitteellinen toiminta voi olla esimerkiksi ulkoleikki, jossa lapsille annetaan pariksi joku jonka kanssa ei ole ollut niin usein. Tällöin Ronja pääsee toimimaan ja tutustumaan eri lasten kanssa. Lopuksi toiminta arvioidaan keskustelemalla kuinka onnistuttiin ja keskustellaan  Ronjan sosiaalisten suhteiden tulosta prosessin jälkeen.

b)Päivittäiset toiminnot onnistuvat Ronjalta hyvin ja mallikkaasti. Ronjalle on kuitenkin vaikeaa olla paikoillaan lepohetken aikana, vaan haluaisi koko ajan mennä jonnekin leikkimään. Voimme nyt asettaa Ronjalle tavoitteen. Tavoitteena on  saada Ronja rauhoittumaan lepohetkessä. Tavoitteellinen toiminta voi olla lepohetkessä satujen lukeminen tai cd:ltä satujen kuunteleminen. Lopuksi toiminta arvioidaan. Ronja ei lepohetken alussa pysynyt paikallaan, mutta satujen lopuksi Ronjasta tuli rauhallinen, ja hän sai nukuttua.

2. Digitaalinen portfolio

a)Kerro mitä ohjaava kasvatus tarkoittaa: Ohjaava kasvatus on kasvatustyyleistä lapsen kannalta paras. Kasvatus on lapsilähtöistä, mutta ei lapsijohtoista. Aikuinen on perillä lapsen kehityksestä.

Aikuinen asettaaa lapselle sopivia rajoja ja vaatimuksia. Aikuinen myös selittää ja perustelee asettamiaan sääntöjä. Rajojen asettaminen on tärkeää, sillä lapsen on sisäistettävä, mikä on oikein ja mikä väärin. Esimerkiksi rajojen asettaminen on suotavaa, jotta lapsi osaa lopettaa leikit, silloin kun on nukkumaanmenoaika. Tai lapsi ymmärtää miksei saa varastaa toiselta lapselta lelua. Näissä esimerkkitilanteissa käyttäisin perusteluja ja antaisin vaihtoehtoisia toimintoja. Perustelisin syitä miksi on hyvä mennä aikaisin nukkumaan ja suorittaa iltatoimet. Kertoisin myös sen, että jos ei mene aikaisin nukkumaan, niin aamulla on kiukkuinen olo. Myös kertoisin, että iltatoimet on tärkeä suorittaa. Hampaiden pesu on tärkeää, koska hampaiden pesu estää hammaspeikkojen pääsyn hampaisiin.

b)Pohdi miksi rajojen asettaminen on tärkeää: Rajojen asettaminen lapselle on tärkeää. Lapselle kerrotaan mikä on sallittua, ja kerrotaan sääntöjä. Mutta annetaan lapsen silti tutkia asioita rauhassa ja oppia niistä. Aikuinen osaa asettaa lapselle oikeudenmukaiset rajat ja tavoitteet. Esimerkiksi: Kyseessä olisi ruokailutilanne. Ruokailutilanteessa voidaan kehottaa opetella maistelemaan uusia makuja. Mutta pitää muistaa että lasta ei saa pakottaa maistamaan jotain uutta, vaan aikuinen ohjaa ja houkuttelee lasta kokeilemaan uutta. Toisena esimerkkinä lapsea ei jyrkästi kielletä juoksemasta käytävällä, jos on lapsi on ketterä ja liikunnasta kiinnostunut. Vaan tällöin lapselle voidaan järjestää temppurata käytävälle, turvaliisuus huomioon ottaen.





 3. Digitaalinen portfolio /tehtävä

Opiskelija käyttää monipuolisesti toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseen ja tukemiseen.

Kuvaa millaisia ovat toimintaympäristöön soveltuvat menetelmät: Ominaiset tavat lapsella ajatella ja toimia ovat tutkiminen, liikkuminen, leikkiminen sekä taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen.

Leikkiminen on ominainen tapa lapselle toimia. Leikkiminen voidaan jakaa kolmeen lajiin: 1.omaehtoinen luova leikki, 2.esineleikki ja 3.sääntöleikki.

Omaehtoinen luova leikki pitää sisällään rooli- ja näytelmäleikit sekä nukketeatterin. Luovaan leikkiin sisältyy kuvitteluleikit, jolloin hyödynnetään lasten mielikuvitusta. Roolileikki on voimakkaimmillaan noin neljä vuotiaana.

Esineleikki pitää sisällään toiminta- ja rakenteluleikit. Alle 3v ovat kiinnostuneet luonnonmateriaaleista kuten lumesta ja hiekasta. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi hiekkalinnojen- ja lumiukkojen rakentamisella.

Sääntöleikki leikki, jossa on säännöt. Voidaan leikkiä sisällä- että ulkona.Voidaan toteuttaa esimerkiksi muistipelillä.

 Päivittäinen liikkuminen on lapsen kasvun ja kehityksen edellytys. Esimerkiksi hyvä toimintatapa edistää lapsen liikkumista ja kehitystä on liikuntaleikkirata. Lapsia voi myös esimerkkitilanteessa innostaa ulkona lapsia leikkimään, jotain ulkoleikkiä, esimerkiksi hiirenhäntää hyppynarulla, tai erilaisia hippoja. Liikkuminen on myös tärkeää kaikenikäisille, sillä se vaikuttaa fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Lapsilla liikunta kehittää motorisia perustaitoja (esim. juoksua, kävelyä, hyppäämistä). Päiväkoti-ikäisellä on menossa herkkyyskausi, jolloin lapsi oppii helposti uusia asioita. Sen takia liikuntaa ja motorisia taitoja tulisi harjoitella, jotta lapsi olisi motorisesti itsenäinen kouluun mentäessä.



 Taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen on osa meitä jokaista. Sen avulla voimme ilmaista tunteitamme. Se tuottaa iloa ja hyvää mieltä, mutta myös auttaa käsittelemään pelkoja ja ahdistusta.

Lapsille voidaan lukea runoja tai satuja lepohetkelle mentäessä, liikuntahetkiin voidaan liittää musiikki, lapset voivat ilmaista luovuuttaan maalaamalla tai piirtämällä. Lapset voivat esimerkiksi piirtää paperille perheensä. Tai lapset voivat hakea ulkoa syksyn lehtiä, ja piirtää näiden lehtien läpi paperille.

 Kaikissa toimintaympäristön soveltuvissa menetelmissä aikuinen on se, kuka mahdollistaa toiminnan. Varhaiskasvattajan velvollisuus on järjestää tarvittavat tilat, välineet ja huomioida lasten/lapsen toiveet. Aikuinen myös innostaa lapsia.

 

4. Digitaalinen portfolio /tehtävä

Ohjaaminen hoito- ja kasvatustyössä: Ohjaus on olennainen osa hoito- ja kasvatustyötä. Ohjaamisessa on tärkeää aktiivinen kuuntelu, lapsen kohtaaminen kiireettömästi, aidosti läsnä oleminen ja lapsen havainnointi.

Läheiset kontaktit ja hyvät vuorovaikutustaidot lapsiryhmän kanssa ovat tärkeitä. Eli jutellaan lapsille heidän kielellään ja mahdollistetaan se, että he ymmärtävät esimerkiksi annetut tehtävät oikein. Myös asetutaan lapsen tasolle ja katsotaan häntä silmiin. Jos aikuinen on aidosti läsnä ja kuuntelee mielenkiinnolla, lapsi alkaa luottaa aikuiseen.

Ohjaamisessa on myös tärkeää selkeys ja suunnitelmallisuus. Jos ohjelma on suunniteltu hyvin etukäteen, niin ohjelman ohjaajat voivat keskittyä muun muassa hyvän ilmapiirin luomiseen. On myös hyvä tehdä varasuunnitelma. Jos on järjestämässä ohjelmaa lapsille, ensin pitäisi miettiä alkujärjestelyä eli kuinka monta lasta osallistuisi ohjelmaan, ketkä lapset osallistuisivat, missä lapset istuisivat, mitä tavaroita tarvitaan jne. Myös pitäisi miettiä miten lapset saadaan motivoitua ohjelmaan, miten sen jälkeen toimitaan, miten toiminta lopetetaan, ja lopuksi voidaan kysyä lapsilta palautetta ja miettiä miten voisi vielä kehittää omaa ohjausta.

Omalta osaltani päiväkodissa voin antaa aitoa läsnäoloa ja lapsille paljon huomiota. Lapsien pitää tuntea, että heitä varten ollaan siellä, olemme aina valmiita kuuntelemaan heitä, ja olemme oikeasti kiinnostuneita lapsen asioista. Itse ohjelmaa voisin tehdä pienryhmissä, sillä niissä lapsi tuntee saavansa enemmän huomiota. Pienryhmissä on myös helppo ohjata lapsia yksilöllisesti.

 

5. Digitaalinen portfolio / tehtävä

Miten voin (top-jaksolla) välittää innostustani ja kiinnostustani, niin että se näkyy top-ohjaajalleni:





 Välittäisin innostustani ja kiinnostustani tutustumalla lapsiin ja saavuttaa heidän luottamus. Myös voin välittää kiinnostustani havainnoimalla lapsia, ja kyselemällä. Vanhempiin tutustuminen ja onnistua saavuttamaan luonteva kanssakäyminen heidän kanssaan välittää kiinnostusta. Top-jaksolla välittäisin myös innostusta tutustumalla työyhteisöön ja saavuttaa heidän kanssaan hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus. Voin myös välittää innostusta leikkimällä erilaisia pihaleikkejä lasten kanssa, ja saamaan heitä liikkumaan. Kaikki aktiivinen osallistuminen päiväkodissa ja reippaus välittää päiväkodissa innostusta.

 

 Kehityspsykologia

1-2v. Karkeamotoriikka: Lapsen tulisi seisoa ja kävellä ilman tukea. Osaa laskeutua seisoma-asennosta istuma-asentoon. Lapsi juoksee, kävelee portaissa tasa-askelin ja potkii jo palloja. Lapsen kehitystä voisi tukea esimerkiksi temppuradoilla.

Hienomotoriikka: Lapsi osaa juoda kupista. Lapsi syö lusikalla, rakentelee palikoista torneja,  kääntelee kirjan sivuja. Lapsi osaa myös piirtää ympyrän ja piirtää kynä kämmenotteessa. Lapsen kehitystä voisi tukea erilaisilla kirjoilla, joissa on paksut pehmeät kannet, joita lapsi voisi käännellä.

 2-3v. Karkeamotoriikka: Lapsi hyppää tasajalkaa, juoksee, kävelee portaat itsenäisesti. Hänen tulisi seistä varpaillaan ja myös pienen hetken yhdellä jalalla. Lapsen kehitystä voisi tällöinkin tukea temppuradoilla.
Hienomotoriikka: Lapsi osaa piirtää kynä kämmenotteessa ympyrän, osaa myös piirtää "pääjalkaisen" ihmisen. Sekä 2-3 vuotiaat lapset kokoaa jo pieniä palapelejä ja pujottelee isoja helmiä lankaan. Lapsen kehitystä voisi tukea askartelujen ja muovailuvahaa muotoilemisen parissa.

3-4v. Karkeamotoriikka: Lapsi osaa kävellä taaksepäin ja sivuttain. Lapsi heittää palloa ja saa sen kiinni, sekä hyppii yhdellä jalalla ja osaa ottaa jo itse vauhtia keinussa. Lapsen kehitystä voisi vieläkin tukea temppuradoilla, erilaisilla leikeillä ja heittelemällä palloa.
Hienomotoriikka: Lapsi osaa piirtää ihmispiirroksen, joka koostuu päästä, vartalosta ja raajoista. Lapsi osaa myös piirtää neliön ja käyttää saksia askartelujen parissa. Lapsen kehitystä voisi tukea askartelujen ja piirtämisen parissa.

4-5v Karkeamotoriikka: Oppii uimaan,hiihtämään,luistelemaan ja ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä. Lapsi osaa kiipeillä puissa, hyppiä narua ja 4-5 vuotias on saavuttanut motorisen kehityksen perusvalmiudet. Lapsen kehityksen tukemista voisi harjoittaa tasapainoharjoitteilla.
Hienomotoriikka: Piirtää kolmion ja tähden, jäljentää numeroita,kirjoittaa jo oman nimensä ja osaa liimata. Kehitystä voisi tukea vielä saksien leikkuun parissa.

  Lapsen puheen ja kielen kehitys

1-3v: Sanasto alkaa kehittyä. Lasta autetaan vielä laajentamaan sanavarastoa. Lapsi osaa nimetä ympärillä olevia esineitä. Lapsi kyselee paljon ympärillä olevistaan esineistään, jolloin vastataan luontevasti kysymyksiin. Lapsi yhdistelee sanoja. Taivutusmuodoten käyttö, sekä verbien käyttö.

3-5v. Käsky-, kielto-, kysymyslauseiden oppiminen. Tarinan kerronta tarkentuu. Tuetaan lapsen sosiaalisia taidoilla. Sekä tuetaan lapsen mielikuvitusta erilaisin virkkein. Lapsi käyttää konsonantiteka.

5-6v. Lapsi ymmärtää, että sanat muodostuvat erilaisista äänteistä. Lapsi onnistuu keskittymään kuuntelemiseen, ja kyselee kuulemastaan. Lapsen sosiaalisia taitoja on tärkeä tukea, esimerkiksi erilaisilla sanaleikeillä. Sekä harjoittelemalla ottamalla kontaktia muihin ihmisiin. Lapsi osaa toimia ohjeiden mukaisesti. Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyy koko elämän ajan.

Lapsen temperamenttipiirteet

Kuvaa ihmisten synnynnäistä erilaisuutta. Ihmisellä ei ole hyvää eikä huonoa temperamenttia. Temperamentti kehittyy ja muokkautuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Temperamentin piirteet:

1.Mieliala: Jokaisella on oma perusluonteellensa ominainen mieliala. Jotkut ovat pessimistejä ja toiset taas jatkuvasti hymy kasvoilla.

2.Rytmisyys: Joillekuille rytmi on tärkeä osa päivää. Joillekin taas vapaampi rytmi sopii paremmin.

3.Intensiivisyys: Eri yksilöt näyttävät tunteensa eri tavoin. Toiset hyvin intensiivisesti, ja toiset taas eivät juuri lainkaan.

4.Sopeutuvuus: Sopeutuva yksilö ei säikähdä muutosta päivän rutiineista ja sopeutuu helposti uusiin tilanteisiin, heikosti sopeutuva taas ei pidä rutiineiden muuttamisesta.

5.Keskittymiskyky: Helposti häiriintyä yksilö, ei voi sietää jos moni asia kilpailee hänen tuomiostaan. Toiset taas keskittyvät vaikkapa lukemiseen täydellisesti, etteivät kuule mitään ympäristöstään.

6.Lähestyminen ja vetäytyminen: Helposti lähestyvä yksilö pitää uusista kokemuksista ja taas vetäytyvä yksilö taas on mieluummin yksin tai tuttujen seurassa eikä nauti uusiin ihmisiin tutustumisesta.

7.Herkkyys: Herkkyys kertoo, kuinka herkkä yksilö on sisäisillä ja ulkoisille häiriötekijöitä. Se on myös sosiaalista, sitä, kuinka herkästi yksilö aistii toisten tunnetuista.

8.Aktiivisuus: Aktiivisuus vaihtelee suuresti yksiköittäin. Toinen pomppaa aamulta ylös sängystä, valmiina päivän toimintoihin, kun taas toisella ylösnousemisessa ja asioiden aloittamisessa kestää kauemmin.