Systemaattinen lapsihavainnointi

Tämän tehtävän tarkoitus on kehittää lapsihavainnointitaitoja. Tein havaintoja yhdestä lapsesta. Havainnointi on hyvä keino lapsen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja tuntemiseen. Havainnoinnin avulla voimme arvioida lapsen kehitystä,vahvuuksia,persoonaa ja mielenkiinnon kohteita.

Lapsen yleisiä tietoja

Lapsi ketä havainnoin on 5-vuotias tyttö. Luonteeltaan lapsi on iloinen, reipas, ystävällinen, rohkea, leikkisä, tulee toimeen ihmisten parissa, vilkas, mielikuvituksellinen ja toimelias. Lapsi tykkää olla äänessä, ja ilmaisee itseään voimakkaasti. Hän ilmaisee itseään sanoin ja tuntein. Lapsi on hyvin mielikuvituksellinen varsinkin leikeissä, ja kykenee ajattelemaan luovasti.

Lapsi omistaa paljon erilaisia kiinnostuksenkohteita. Lapsi on kiinnostunut paljon baletista, poliisi urasta, tanssimisesta ja judosta. Leikit ovat osa hänen kiinnostustenkohteistaan, kuten myös piirtäminen ja laulaminen. Lapsen lempielokuva Frozen on myös osa hänen  mielenkiinnonkohteistaan. 

Lapsen vahvuuksiin kuuluu hyvät leikit, luovuus, suuntautuminen myönteisesti uusiin asioihin ja musikaalisuus. Lapsen musikaalisuus tulee hyvin esiin laulaessa. Lapsen vahvuuksia on tärkeä tukea ja kehua, koska silloin lapselle tulee onnistumisen kokemuksia. Ja näitä vahvuuksia pystyy harjoitella. Harjoitus auttaa löytämään itsestään vahvuuksia, ja tavoitteena on löytää itsestään henkilökohtaisia taitoja.

Päivittäistoimintoihin lapsi osallistuu itsenäisesti, mutta tarvitsee joihinkin asioihin apua äitiltään. Lapsi käy itsenäisesti vessassa. Pukeutuminen onnistuu  itsenäisesti, mutta myös tarvitaan aina välillä äitin apua tarvittaessa. Nukkumaanmenoaikana lapsen äiti nukuttaa laulaen hänet uneen. Lapsi viihtyy hyvin ulkona, jolloin voi hyödyntää paremmin mielikuvitustaan, kun ympäristö on laajempi. Yleensä lapsi innostuu leikkimään poliiseja ulkona isosiskonsa kanssa.

Sosiaalisesta kehityksestä

Lapsi tulee toimeen hyvin erilaisten ihmisten parissa. Yleensä tämä lapsi saattaa olla hieman ujo tavatessaan uuden henkilön, mutta lapsi rupeaa rohkeasti keskustelemaan tämän kanssa. Lasten kanssa tämä lapsi tulee toimeen. Lapsi uskaltaa rohkeasti liittyä muiden lasten leikkeihin. Tarvittaessa lapsi tarvitsee kuitenkin tukea äitiltään, mennäkseen leikkeihin mukaan. Kotona lapsi tykkää leikkiä välillä yksinkin, mutta yleensä leikkii isosiskonsa kanssa. Mielikuvitus ja tunteet näkyvät hyvin lapsen leikeissä. Yleensä tämän lapsen leikit ovat roolileikkejä, johon sisältyy yleensä poliisi leikit ja etsivä leikit. Vuoron odottamisessa lapsi on hieman kärsimätön, jota näkyy yleensä lautapelien pelailemisessa. Sääntöjä lapsi ei aina noudata vaikka pitäisi. Säännöt ja rajat eivät aina tunnu mukavilta, eivät lapsille eivätkä edes aikuisille. Mutta sääntöjä täytyy noudattaa. Säännöt ja rajat kuuluvat jokaisen elämään, ja ilman niitä ei elämisestä tulisi mitään.

Fyysisestä kehityksestä

Karkeamotoriset taidot

Lapsi on touhukas ja ketterä. Liikkumista ja ketteryyttä näkyy paljon leikeissä, pyöräilyssä ja lapsen tansseissa. Lapsen liikkumista näkyy juoksemisessa eri nopeuksilla, ja hallitseen suunnanmuutokset. Lapsi tykkää katsoa teeveestä erilaisia tansseja ja ottaa näistä tansseista mallia. Hyvä esimerkki leikistä, jota tämä lapsi leikkii ketterästi on hippa. Lapsen tasapaino on hyvä. Tätä tasapainoa voidaan esimerkiksi nähdä lapsen pyöräilyssä ilman apupyöriä.Myös tasapainoa näkee hyvin lapsen hyppiessä tasajalkaa ja yhdellä jalalla joustavasti. Lapsi yhdistelee liikkeitä ja tekee useita toimintoja samanaikaisesti.

Hienomotoriset taidot

Kädentaidot näkyvät lapsella hyvin. Lapsi on luova ja käyttää luovuuttaan hyväksi piirtämisessä ja maalaamisessa. Lapsi hallitsee oikeanlaisen kynäotteen. Saksien kanssa leikkaaminen onnistuu itsenäisesti, mutta tarvitsee aina tarvittaessa apua pienten yksityiskohtien leikkaamisessa. Lapsen hienomotorisiin taitoihin kuuluu myös lusikalla syöminen.

Psyykkisestä kehityksestä

Lapsi ilmaisee hyvin tunteensa. Kun hän on vihainen tunnetila näkyy ilmein, teoin ja sanoin. Yleensä vihaisuuteen kuuluu kiukuttelu. Lapsi ollessaan iloinen ja tyytyväinen, tunnetilat näkyvät ilmein, elein ja sanoin. Iloisuuteen kuuluu myös yleensä nauraminen. Kun lapsi on pettynyt, näkyy tämä pettymys yleensä ilmein ja teoin. Lapsi saattaa olla pettyneenä hieman surullinenkin.

Lapsi uusissa tilanteissa saattaa olla hieman ujo, varsinkin jos kyseessä on uudet ihmiset ja uusi ympäristö. Yleensä kun lapsi tapaa uuden henkilön on hän ujo, mutta lapsi rupeaa rohkeasti keskustelemaan tämän kanssa.

Lapsi muistaa melkein joka päivä eilisen kokemuksistaan. Lapsen muisti näkyy hyvin myös pelissä muistipeli. Lapsen muisti on erinomainen.

Lapsi tykkää ilmaista itseään puhuessaan. Puhe on selkeää, mutta lapsen puhetta vaikeuttaa r-vika.
Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen, ja lauseet ovat pitkiä. Lapsen kuunnellessaan erilaisia satuja , kuten esimerkiksi Peppi pitkätossu-satua, hän kyselee paljon tarinan tapahtumista ymmärtääkseen paremmin. Lapsi juttelee läheisilleen (vanhemmille, siskoille) avoimesti, ja kertoo jos jokin asia painaa mieltä. Lapsi tykkää myös jakaa kokemuksiaan läheisten kanssa.

Lapsen arki kotona

Lapsi viihtyy hyvin kotona vanhempien , ja siskojen parissa. Lapsi viihtyy siskojensa kanssa erilaisten leikkien parissa. Hyvänä esimerkkinä näihin leikkeihin kuuluu poliisileikit. Lapsi viihtyy tabletin ääressä silloin tällöin katsoessaan Disney- piirrettyjä. Päivittäistoimintoihin kuuluu syöminen itsenäisesti, leikkiminen siskojen parissa, pukeutuminen, ulkoileminen, ja uni.